< Mantelipuut kukkivat - retkelle 28.1.2010

Krusifiksi

19.01.2010

On hyvin mielenkiintoista nähdä, mitä asioita Suomesta tiedetään, mitä uutisoidaan ja mistä keskustellaan. Maailman media huomaa, kun ostoskeskuksessa ammuskellaan tai mäkikotka jatkaa railakasta menoaan.

Syksyn aiheisiin kuului myös Italiassa asuvan suomalaistaustaisen henkilön tekemä valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Hänen mielestään krusifiksi, ristiinnaulitun kuva, koululuokan seinällä loukkaa uskonnonvapautta ja tasa-arvoa eri vakaumusten välillä.

Tapaus herätti paljon keskustelua näissä eteläisen Euroopan varsin katolisissa maissa ja tietysti myös Suomessa.

Uutisen tultua julkisuuteen huomasin ihan ensimmäiseksi, että taidan olla aika varovainen siirtolainen. Ei minulla olisi kanttia kovasti opettaa espanjalaisia, vaikka joitakin heidän tavoistaan saatan pitääkin suomalaisuudestani käsin vähän outoina.

En kyllä ihan hyvällä sitäkään katselisi, jos joku vähänkin ulkopuolinen valittaisi meidän kansallisista perinteistämme tai tavoistamme.

Maassa maan tavalla, tai... Tämä lienee se periaate, joka meitä monia ulkosuomalaisia elämässämme ohjaa.  Hyvä niin. Olen ottanut tavaksi rukoilla jumalanpalveluksissamme "Espanjan maan ja sen kansan puolesta, jonka keskellä me saamme vieraina elää". 

Kyllä me sentään olemme täällä vain vieraisilla ja toivottavasti käyttäydymme kohteliaasti.

Aika iso urakka on edessä Espanjassa ja myös Suomessa, jos kaikki kristillisen perinteen jäljet pitäisi poistaa.

Siinä siivouksessa menisivät kirkkojen ja ristien lisäksi melkein kaikki käyttämämme nimet, länsimainen lainsäädäntö ja lähimmäisen rakkauden periaatteet. Miksi näitä pitäisi poistaa?

Uskonnonvapaus on sitä, että ketään ei pakoteta uskomaan tietyllä tavalla. Olemme suvaitsevaisia ja sallimme useita vaihtoehtoja. Mutta niiden kaikkien ei tarvitse karsia ja rajoittaa meidän oman uskomme todeksi elämistä.

Ilmeisen harvoin tulemme ajatelleeksi, että uskonnonvapaus tarkoittaa myös meidän oikeuksiemme kunnioittamista. Uskonnonvapaus antaa vahvasti tilaa myös perinteelle ja enemmistön elämälle.

Meillä on vapaus olla iloisesti kristittyjä ja saamme sen uskomme tunnuksia pitää esillä.

Timo Sainio