Vs.

Eräänä aamuna huomasin olevani vs. Se tapahtui silloin, kun Jasse-pappimme poistui maasta ja tajusin, että eräs vaihe seurakuntamme elämässä oli ohi.

Ja vielä sekin, että minun pitäisi toimia viran sijaisena. Toivottavasti vs. tässä yhteydessä ei tarkoita virkaa sotkevaa!

Kiitolliset ajatuksemme seuraavat Jassen matkaa Espanjasta Suomeen. Kovin lyhyeltä tuntuu se puolentoista vuoden jakso, jolloin yhdessä teimme täällä töitä.

Mutta ehkä tässä on taas häivähdys turistien ja siirtolaisten elämän perustunnelmista: lähtemistä ja tulemista, liittymistä ja eroamista, pakkaamista ja liikkumista.

Opimme vähitellen sitä kovaa läksyä, ettei jonkin kokemuksen tai tapaamisen arvoa voikaan mitata sillä, että se varmasti saa jatkoa.

Ihmisen kohtaaminen voi olla äärettömän arvokas ja tärkeä, vaikka samaa ihmistä ei koskaan enää tapaisi. Kaikkia arvoja ei mitata ollenkaan pituusmitalla, vaan syvyydellä.

Siksi jokainen hetki on niin tärkeä ja erityisesti juuri täällä siirtolaisten ja turistien kulkevan kansan keskellä.

Jos tämä asenne voisi meissä vaikuttaa, oppisimme enemmän panostamaan niihin tapaamisiin ja niihin ihmisiin, jotka oman elämän polulla tulevat eteen. Tämä on ajattelemisen arvoinen haaste.

Oma vs-jaksoni jatkuu vielä jonkun aikaa ja sen jälkeen joko siirryn Jassen jättämään haastavaan ja mielenkiintoiseen tehtävään tai jatkan diakoniapapin työssä, joka sekin on ollut itselleni hyvä ja mielekäs. Eli ei tässä huonosti käy!

Tämän kirjoittamisen hetkellä Kirkon ulkosuomalaistyön jaosto on nimittämisasian käsitellyt ja seuraavaksi se siirtyy Kirkon Ulkoasian neuvoston käsittelyyn.

Ensiksi mainittu jaosto johtaa kirkon turisti- ja siirtolaistyötä ja toinen neuvosto arkkipiispan johdolla hallinnoi koko Suomen kirkon ulkomaansuhteita. Kolmas kokous on Kirkkohallituksen istunto, joka sitten tekee sen todellisen päätöksen ja valinnan.

Aurinkorannikon seurakunnan elämässä olen jo tottunut olemaan hyvin luottavainen. Muutoksien keskellä me kyllä täällä selviämme. Meidän vahvuutemme on aina ollut tavallisten ihmisten läsnäolo ja tuki vapaaehtoistoiminnan kautta.

Viime aikojen tapahtumat taas sen osoittavat. Bussionnettomuuden tapahtumasarjassa juuri vapaaehtoiset saivat mahtavat kiitokset eri tahoilta ja heti perään monet samat ihmiset hoitelivat kansainvälisten päivien letunpaistoa, vappujuhlia, äitienpäivää….

Näin toimii meidän seurakuntamme yhteisenä ihmisten muodostamana joukkona. On hienoa soittaa tässä orkesterissa vs. tai millä paikalla tahansa.

Hienointa on kuitenkin ajatella, että ei tämä puuha ole meidän käsissämme. Elämän Herra vie, kuljettaa ja johtaa kirkkoaan.

Jokainen kahvinkeittäjä, päivystäjä, leipoja, pappi, piirinvetäjä, luottamushenkilö ja ihmisten kanssa juttelija on isossa tehtävässä.

Ei keneltäkään ole salattua, kuka on meidät kaikki lähettänyt eri tehtäviin seurakunnassa.

Timo Sainio
vs. johtava pappi