Jasse-papin kanssa istuttiin kolmena päivänä kolme tuntia rinnakkain, elettiin marraskuun viimeisiä päiviä.
Aina vähän väliä juteltiin keskenämme ja ihasteltiin meidän upeaa työmaata. Meillä suomalaisilla on hieno seurakunta Aurinkorannikolla.
Hienoksi sen tekevät ihmiset, jotka ovat mukana osallistuen jumalanpalveluksiin ja muuhun toimintaan. Moni antaa panoksensa tekemällä vapaaehtoistyötä toisten suomalaisten hyväksi.
Näin toimivat kohtaamispaikkamme, monet pienryhmät, hallinto ja talous.
Silloin kun näitä juteltiin, käytiin seurakuntavaaleja eli valittiin uusia päättäjiä seurakuntaneuvostoon vuosiksi 2008 – 2010. Aktiivisuus yllätti. Äänestäjiä kävi 450, joka on melkein 150 enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Tuntuu hyvältä ajatella, että niin monet ihmiset näkivät asian tärkeäksi, muodostivat mielipiteensä ja halusivat vaikuttaa yhteisiin asioihin.
Voin vain arvailla, miten hyvä on valittujen alkaa toimikautensa, kun takana on aktiiviset vaalit ja monien ihmisten tuki.
Näin varmaan miettivät valituiksi tulleet: Erkki Mustonen, Raili Parviainen, Sirpa Tornberg, Onni Iivonen, Tapio Kujala, Kauko Heikkinen ja Jaakko Saares. Varajäseniksi valittiin Satu Kinnunen ja Paula Könnilä.
Seurakuntaneuvosto päättää joskus isojakin asioita ja siellä käydään hyvää keskustelua siitä, mikä meille täällä on tärkeintä oman seurakuntamme toiminnassa.
Vitsinä kerrotaan vastakkainasettelusta, johon joutuivat pienen seurakunnan neuvoston jäsenet Suomessa. Kun investointirahaa oli vähän, piti päättää hankitaanko ruumishuoneelle kylmälaitteet vai nuorisotilaan lämmityslaitteet!
Tätä emme onneksi täällä joudu pohtimaan, mutta linjapäätöksiä teemme yhdessä nyt valitun edustavan joukon kanssa.
Joulukuussa olin mukana, kun Madridissa asuvat suomalaiset kävivät seurakunnassaan vaaleja omassa kokouksessaan.
Kiitoksen lähetän ajatuksissani sinne pääkaupunkiin hyvistä hetkistä kanssanne. Vastuunkantajat löytyvät myös muissa suomalaispaikoissa Espanjan alueella – hyvä niin.
Seurakunnan piirissä emme juuri puhu vaalivoittajista. Enemmän ajattelemme niin, että valitut ovat saaneet kutsun yhteiseen työhön ja vastuulliseen vaikuttamiseen.
Kutsun on antanut aktiivinen seurakunta. Ja mietitään vielä pidemmälle: tiedämmehän, että Jumalamme toimii ihmisten maailmassa ihmisten kautta. Valituilla on siis iso kutsu ja melkoinen mandaatti hoidettavanaan.
Seurakunnassa on monta mahdollisuutta. Meitä kaikkia tarvitaan ja kutsutaan.
Timo Sainio
On hyvin mielenkiintoista nähdä, mitä asioita Suomesta tiedetään, mitä uutisoidaan ja mistä...
”Varo jos omistat enemmän kuin kolme tavaraa, tulee hetki, jolloin tavarat omistavat sinut....
Tammikuussa 2009 julkaistiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeeninen strategia vuoteen...