Eteläpohjalaisilla on itsetunto paikallaan. Priimaa saimme elokuisena viikonloppuna Kirkon ulkosuomalaistyön kesäseminaarissa Seinäjoella.
Suurkiitos Seinäjoen kaupungille ja seurakunnalle sekä Kirkkohallituksen ulkosuomalaistyön osastolle hyvin järjestetystä seminaarista.
Seminaariin osallistui noin 90 ulkosuomalaistyöntekijää, turistityöntekijää ja luottamushenkilöä eripuolilta maailmaa, Espanjasta reilut 20 osallistujaa. Erityisen hienoa oli, että Torreviejasta seminaarissa oli mukana paikallisen katolisen seurakunnan kirkkoherra Don Manuel.
Yhteistyö suomalaisen luterilaisen seurakunnan kanssa sujuu nyt varmasti entistäkin paremmin.
Seminaarin aihe oli ajankohtainen ja vakava -Kirkon jäsenyys ja siihen sitoutuminen. Heti alkuun kävi ilmi, että meitä suomalaistaustaisia on maailmalla 1.300 000. Ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia on 220 000. Paljon meitä on maailmalle lähtenyt!
Paljon on myös kirkosta lähteneitä. Viime vuonna vajaat 90.000. Kirkosta eroaa eniten nuoria aikuisia, jotka eivät katso tarvitsevansa kirkon palveluja. Heidän mukanaan lähtevät myös heidän alle 15 vuotiaat lapsensa.
Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat eroavat kirkosta lähinnä siksi että he ovat pettyneet huonosti hoidettuun kirkolliseen toimitukseen ( kaste, vihkiminen, hautajaiset).
Pahimman ennusteen mukaan ev.lut kirkkoon kuuluisi vuonna 2020 noin 60 % suomalaisista( nyt. 79.7%).
Miten kaikki tämä vaikuttaa tulevaisuudessa kirkon ulkosuomalaistyöhön on vaikea sanoa. Vaikka Suomessa maksamamme kirkollisvero ei tulekaan suoraan ulkosuomaisseurakuntien käyttöön, on sillä silti vaikutusta myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Kirkon ensisijainen tehtävä ei ole olla huolissaan jäsenkadosta mutta tuollainen kehitys ei voi olla vaikuttamatta kirkon toimintaan.
Verotulojen vähenemisellä on myönteisetkin vaikutukset. Kirkossa on kysyttävä mikä on sen ydintehtävä, mikä taas ei.
Tällä hetkellä ev.lut.kirkko toimii 40 maassa ulkosuomalaistyössä tarjoten mahdollisuuden osallistua omalla äidinkielellä kirkon ydintehtäviin; jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin ja turvautua tarvittaessa sielunhoitoon.
Aurinkorannikon seurakunnassa meillä on tähän mahdollisuus ympäri vuoden.
Satunnainen matkailija, tai vakituisemmin täällä asuva , sinulla on täällä seurakunta äidinkielelläsi, johon olet tervetullut.
Kaisa Salo
Aurinkorannikon seurakunnan diakoniapappi