Syksyn aikana huomattiin, että meitä on paljon. Aurinkorannikon suomalaisväestön määrö on selvässä kasvussa, vaikka sitä onkin vaikea tilastojen voimalla osoittaa.
Silmä sen näkee, ruuhkaa tuntuu olevan vähän joka paikassa. Seurakuntakodilla käy päivittäin noin 200 ihmistä silloin, kun on avointen ovien kohtaamispaikan aika. Riittää siinä vapaaehtoisilla palvelijoilla puuhaa!
Kirkossakin on paljon väkeä. Los Bolichesin jumalanpalveluksissa on ihan tavallisena sunnuntaina 350 seurakuntalaista. Ja kun tilaisuus kestää tasan tunnin, olemme pyrkineet mm. jouduttamaan ehtoollisen jakamista pyytämällä apuvoimia. Kanttori keksi onneksi järjestää kaksi kuoron konserttia ja kaksi joululaulujen tilaisuutta peräkkäin. Paremmin mahduttiin.
Tässä kohtaa Suomessa toimiva pappi saattaa huokaista: olisipa minullakin tuo ongelma, että väkeä tulee kirkkoon niin, että tarvitaan erityisjärjestelyjä!
Vakavasti puhuen kyselen, miten me valmistaudumme tulevaisuuteen. Nyt näyttää siltä, että suuret ikäluokat ovat löytämässä Espanjan talvikodikseen ja se on oikein mukavaa. Me täällä elävät ymmärrämme todella hyvin ryntäyksen Espanjaan ja toivotamme mielellämme tulijat tervetulleiksi. Kyllä täällä on hyvä elää ja toimia.
Tulevaisuus ei ole uhka vaan suuri mahdollisuus. Lisääntyvä suomalaisväestö vaikuttaa myönteisesti paitsi seurakunnan myös yhdistysten, yritysten ja koulun toimintaan.
Mutta meidän pitäisi tarkasti tulkiten seurata suuntauksia ja varautua tulevaisuuteen. Tuntuu, että koneistomme on nyt viritettynä juuri ja juuri viimevuotisen populaation kokoon. Entä jos se parin vuoden kuluttua onkin vaikka kaksinkertainen?
Yritysten toiminta on joustavaa, kapasiteettia voidaan lisätä tai perustaa uusia firmoja vastaamaan kasvavaan palvelujen kysyntään. Vapaaehtoisten pyörittämässä yhdistystoiminnassa saattaa olla vaikeampaa reagoida nopeasti. Ajattelen nyt vaikka toimitilakysymyksiä, joiden kimpussa monet toimijat kamppailevat.
Aurinkorannikolla toimii varsin aktiivisesti suomalaisyhteisöjen neuvottelukunta, jossa on jäsenyhteisöjä tusinan verran ja vähän ylikin. Yritän tänä vuonna toimia niin, että tulevaisuuden pohdinta saisi sijaa neuvottelukunnan keskusteluissa.
Meidän suomalaisten kannattaa rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Silloin me selviämme haasteista.
Timo Sainio